| Buckinghamin palatsin porteilla |
Ajatus retkestä Lontooseen tuli jälkikasvultani jo monta vuotta sitten. Pienen perheeni rahastonhoitajana, kevät 2016 vaikutti hyvältä vaihtoehdolta. Silloin Kod päätti ala-asteen (tai alakoulu se taitaa nykyään olla), ja mielestäni on mukava matkustella silloin, kun siihen on painava syy. Omalla kohdallani aina.
| Piccadilly Circus |
Majoituimme Regent Parkin viereiseen Danubius Hotelliin. Hotelli oli varsin oiva valinta; siisti ja rauhallisella alueella. Voin suositella. Jos valitsette tämän hotellin, aamiainen ei ehkä kuulu hintaan. No, sen väärän huoneen hintaan se kyllä kuului. Muina aamuina olimmekin sitten kovin eurooppalaisia, ja kävimme kulman takana, pienessä aamiaiskahvilassa ravitsemassa itsemme.
| English breakfast |
Askelmittari huuteli hurraahuutoja joka päivä, vaikka metrolla paljon ajelimmekin. Jubilee-linja tuli tutuksi muiden muassa. Turistikohteet hoidimme kunnialla: Oxford Street, Piccadilly Circus, Big Ben, London Eye ja Tower Bridge. Keskisen kyläkauppaa hieman kuuluisampi Harrod's piti myös kokea. Kovin oli pramea kauppa, ja ulko-ovea piti sisäpuolelta ihan etsimällä etsiä. Huomasivat varmaan, ettei korttia vingutettu. Kävimme myös tarkastamassa kuningattaren lukaalin, Buckinghamin palatsin, tienoot. Elisabeth ei tullut tervehtimään, vaikka olisi ihan hyvin voinut.
| Big Ben ja House of Parliament |
Madame Tussauds koluttiin tietenkin läpi. Tänä vuonna siellä oli myös Star Wars -näyttely, joten siitä olimme tietenkin innoissamme. Yksin ei toki tarvinnut vahanukkeja katsella, ja sehän on tietenkin hyvä, että kauppa käy. Kod löysi myös omat suosikkinsa nukkevalikoimasta, pari youtuberia. ...siis ketkä...?
| Beatlesin pojat |
Englantiahan ei perinteisesti pidetä gourmetruoan tyyssijana. Ei meitä tälläkään kertaa sellaiset ruoat oikeastaan kiinnostaneetkaan. Perinteistä on pidettävä kiinni, ja Baker Streetin McDonald's testattiin jo saapumispäivänä. Voi kyllä se vaan maistui BigMac sielläkin. Tutustuimme enomiehen opastuksella myös pubiruokailuun. Minä suurena kalan ystävänä otin tietenkin fish & chips -annoksen. Ilokseni huomasin, että se oli oikein maukas, ja riittävän rasvainen peittämään turhan kalan maun. Kävimme kerran myös intialaisessa ravintolassa hankkimassa naanleipä-ähkyn, ja se oli kyllä sen arvoista. Niin kuin aina.
| Ruokailupub |
Katseltavaa ja ihmeteltävää Lontoo tarjoaa saavikaupalla, ja meidän pidennetty viikonloppu toukokuun lopulla oli ihan riittävä. Tällä kertaa. En usko, että ihan enomiehen käyntikertoihin itse ikinä yllän, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Kyllä Lontooseen ainakin seuraavaksi kerraksi nähtävää vielä jäi.
