Elämysmatkat valtaavat alaa

Kuten jo aiemmin sanoin, kerron teille myöhemmin enemmän TaistoToursin elämysmatkoista. Nyt on myöhemmin. Kaikkihan sen tietävät: jokainen haluaa uudistua ja olla parempi ihminen. Samaa haluavat yritykset. Uudistutaan, vaihdetaan värejä, imagoa hiotaan ja logoja vaihdellaan. Tästä syystä TaistoTours on kehitellyt jo pidemmän aikaa erilaisia elämysmatkoja asiakkailleen. Siis minulle. Matkustaminen sinänsä on jo elämyksellistä, mutta pienet lisät eivät tee pahaa.

Ensimmäinen lajissaan oli elämysmatka Tallinnaan elokuussa 2013. Mukaan osallistuivat henkilökohtaiset ystäväni Tarzu ja Robbie Williams. Tallinna näytti parhaat puolensa ostosten ja ruokailun saralla. Hotellin täydellinen sijainti oli omiaan tuomaan matkalle lisäarvoa. Valitsin hotellin muuten ihan itse. Ammattitaitoni tyylinäyte. Sääkin oli kuin morsian, kuiva ja nätti. Haasteita ystäväni Robbien konserttin toi pitkän varteni suoristaminen tasolle, jolta näki Viron koripallojoukkueen yli. Konsertin jälkeen olin, ja uskallan myös väittää, että kanssamatkustajani oli, muuttunut hikiseksi ja väsyneeksi, mutta onnen tunne oli vähintäänkin tuplaantunut.

Laululavan laululava

Samassa sarjassa, paikasta top kympissä, kilpailee elämysmatka Helsinkiin toukouussa 2014. Tällekin matkalle mukaan pääsivät henkilökohtaiset ystäväni Tarzu ja Robbie Williams. Vakuuttuneena omasta ammattitaidosta, olin varannut huoneen keskeisellä paikalla sijaitsevasta hotellista. Kyllä, sijainnit ovat TaistoToursin juttu. Robbiekin halusi tarjota meille jotain erilaista Tallinnan jälkeen. Niin hyviä ystäviä me olemme. Tällä kertaa sitten swingailtiin areenan täydeltä. Erilaisuus ei ollut huono asia.

RW swingaa

Ennen Robbien järjestämää illan huipentumaa, nautimme Tarzun kanssa romanttisen päivällisen Helsingin Hard Rock Cafessa. Emme ostaneet sieltä paitoja. Toivottavasti uskotte, että todella olimme siellä. Palvelu oli ammattitaitoista (kuin itseään olisi seurannut) ja ruoka-annokset olivat vähintäänkin rahtaritasoiset. Mutta päällimmäiseksi kuitenkin jäi mieleen ne hurjan hyvät juomat, jotka tilasimme. Ei kai niissä ollut alkoholia?

Herkkujuomat

Osana elämysmatkoja voidaan pitää tutustumista paikallisiin ostosmahdollisuuksiin. Ulkomaat ovat täynnä ihania markkinoita ja basaareja. Ikinä en ole niissä käynyt. Eipä taida olla yhtään kaupunkia, kohdetta tai kylää, missä en henkkamaukalla olisi käynyt. Laadun perässä. Jopa ulkomailla. Helsinki, samoin kuin Tallinna, oli myös täynnä kivoja kauppoja ja putiikkeja. Pääpaino tällä kertaa oli kengissä. Useat ostetiin. Tarpeellisia kaikki parit.

Luottokuski haussa

"Oletko taitava kuljettaja? Käsittelet ajoneuvoa varmoin ottein? Kuljetukset hoituvat kelissä kuin kelissä, mihin vuorokauden aikaan tahansa? Sinä olet juuri etsimämme kuljetusalanammattilainen! Tarjoamme sinulle vaihtelevan työympäristön ja loistavat työkaverit. Luottokuskina sinulla on mahdollisuus vaikuttaa matkojen kohteisiin ja ajankohtiin. Tietenkin pääset itse myös osallistumaan retkille. Toivomme, että sinulla olisi alalta jo kokemusta. Emme painota niinkään koulutusta, kunhan olet vain hyvä tyyppi ja me pidämme sinusta. Vain kuvalliset hakemukset käsitellään."

Miksi tämä työpaikkailmoitus? Monen vuoden ajan TaistoToursilla oli luottokuski. Kutsutaan häntä vaikka Jamekseksi. James kuljetti tarvittaessa matkustajia paikasta toiseen. Kuten pitkässä työsuhteessa monesti käy, alkaa työ maistumaan puulta ja mieli vaeltelemaan. Näin tapahtui myös Jamekselle. Vaikka hän siis työstenteli meillä, TaistoToursilla. Olimmehan itse itsemme palkinneet vuoden yrityksenäkin.

Aluksi James ajoi sovitut ajot kuin ennenkin, mutta sitten tapahtui jotain. Ei mitään näkyvää, ei mitään järisyttävää. Luultavasti joku uusi yrittäjä (ehkä jopa matkailualalle pyrkivä) alkoi kosiskelemaan. Ensin ehkä vain muutamille kuutamokeikoille, mutta sitten heidän tarjoamiaan etuja olikin vaikea vastustaa. TaistoTours yritysimperiumilla ei ole tapana kultaisia kädenpuristuksia jaella. Eikä kultakelloja. James sai lähteä, koska niin oli melkein itse päättänyt. Ilman mitään.

Nyt muutaman vuoden ajan, TaistoTours on käyttänyt kuljetuksissa freelancereita. Ehkä sinne muutamia kuutamokeikkalaisiakin on valittu tiettyyn työhön. Vain äärimmäisissä hätätapauksissa tosin. Heitä pyrimme välttämään, koska emme halua kuskien vakituisille työnanatajille harmaita hiuksia. Ensisijainen tarkoitus olisi siis normalisoida kuljettajatilanne, mutta toisaalta, mikäs kiire tässä on, kun homma toimii näinkin?

#roadtriptotuuri

Tästä on puhuttu kauan. Ainakin pääsiäisestä lähtien. Niin, silloin kiirastorstaina tästä puhuttiin. Samana iltana, kun juhlittiin Jeccan synttäreitä. Silloin, kun käytettiin niitä litranvetoisia viinilaseja. Ei ihme, että ideat olivat toteutettamiskelpoisia.

Bennin, Jeccan, Kirstun ja minun loma on samaan aikaan. Kuinka sopivasti. Mikään ei voi mennä vikaan. Tai edes huonosti. Päätimme varata bed and breakfast -majoituksen Alavudelta. Hyväksi todetusta Isoostamäjestä.

Tervetuloa

TaistoToursin elämysmatkan kohde tällä kertaa on siis Veljekset Keskinen. Tuurin kylässä. Nykyisessä Alavuden kunnassa. Kohteen opas on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Alavudella, ja saanut nähdä kyläkaupan laajentumisen navetasta nykykokoiseksi. Paikallistuntemusta löytyy. Aiemmista elämysmatkoista kerron teille myöhemmin.

Retkelle lähdimme tiistaina puolen päivän aikaan. Matka oli niin jännittävä, että kaikki istuivat vain hiljaa auton kyydissä ja ihastelivat maisemia. Moottoriteiden varret yleensä kirvoittavatkin ihastelua ja hurraahuutoja. Nopea kahvi- ja vessatauko pidettiin Iittalan Shellillä. Matkaohjelman mukainen reitti ei ihan toteutunut, mutta muutokset siihen olivat mahdollisia ja jopa suotavia. Pieni maisemareitin muutos, ja näimme Särkänniemen. Myös se tamperelainen teollisuusalue oli mukava piristysruiske. Autoilu sujui rattoisasti, ja opas sai käyttää myös kielitaitoaan Kurun mutkaisella tiellä. Kansainväliset käsimerkit toivat mukavan tunnelman autoon. Toivottavasti myös keskustelukumppani ymmärsi.

Kierrokset kohdillaan

Bed and breakfast -majoitukseen saavuimme iltapäivällä. Majoituimme meille kohdistettuihin huoneisiin, ja kun olimme asettuneet taloksi, kohteen isäntäpari oli loihtinut ruoan matkaajille. Samalla aloitimme myös helteellä niin tärkeän nesteytyksen. Nestetankkaus olikin tarpeen, koska automatkalla se jäi taka-alalle maisemien ja ajamisen vuoksi.

Koko illan kestäneen nesteytyksen jälkeen oli mukava herätä virkistyneenä ja levänneenä uuteen, helteiseen päivään. Runsaan aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Tuuria. Ihastelua ja ihmetystä riitti. Jopa opas nautti vierailusta kuin turisti. Auton tavaratila olikin ääriään myöten täynnä, kun noin seitsemän tunnin ostospyrähdys oli ohi. Saldoksi päivästä jäi mukavia muistoja ja paljon tuikitarpeellisia tuotteita. Säästettiin. Osa porukastamme oli jopa niin onnekasta, että Tuuri-ohjelman hahmot näyttäytyivät heille kaupan käytävillä. Koska oppaan suunnittelema fanitapaaminen ei onnistunutkaan, olin tästä enemmän kuin iloinen.

Onnea etsimässä

Majapaikan ruokailun ja nestetankkauksen jälkeen teimme pienen kävelylenkin Pub Ittellismieheen. Muistutus itselle: pyri hankkimaan sponsorointisopimus heidän kanssaan. Ittellismiehen tiskin takana oli tietenkin alati palvelualtis TJ, ja kylmät juomat tulivat nenämme eteen sujauksessa. Suuresta TJ:n ihailijalaumasta huolimatta. Juomat nautimme terassilla, jonne oli kerääntynyt paikallista nuorisoa viettämään pikkulauantaita.

Automatkamme viimeisenä aamuna päätimme piipahtaa vielä Alavuden kirppiksellä, ja ei ole näköjään kauppaa, josta ei jotain pientä voisi ostaa. Benni, Jecca ja Kirstu halusivat vielä omatoimiretkelle kyläkauppaan. Minä, matkaoppaan ominaisuudessa, annoin siunauksen sille, ja menin itse hemmotteluhetkeen kosmetologille.

Kotimatkalla näimme uudet maisemat, koska TaistoTours suosii eri reittejä. Nyt ajoimme kantatie 66 pitkin. Niitä hienoja maisemia ei varmaan tosin muut nähneet. Jostain syystä matkustajilla oli silmät kiinni ja päät kyläkaupasta ostetuilla tyynyillä. Olikohan se mikrofonin hankinta opastarkoituksiin liikaa?

Matka kiteytettynä

Ammattitaitooni luotetaan - luotanko itse?

Koulutus on tärkeä asia. Niin lapset, uskokaa, kun täti sanoo. Eihän tällaistakaan yritysimperiumia ilman koulutusta olisi perustettu. Kahden vuoden intensiivikoulutus Rovaniemellä 90-luvun alussa antoi hyvät eväät. Usean viikkotunnin mittaiset markkinointiopit ja tuiki tärkeät baariopin tunnit loivat pohjan sille, mitä tänään on. Unohtamatta tietenkään tiedonjanoani alaa kohtaan, ja kaikkia niitä harjoittelumahdollisuuksia, joita Rovaniemi innokkaalle opiskelijalle tarjosi.

TaistoToursin ohjelmavastaavalta on usein pyydetty valmiiksi pureskeltua ohjelmaa lyhyille kaupunkimatkoille. Ohjelmapaketit niin lyhyille kuin hieman pidemmillekin matkoille onnistuu, tottakai. TaistoToursin henkilökuntaan voi luottaa. Se on korkeasti koulutettua (kuten jo mainitsinkin), nöyrää ja osaavaa. Luotto asiakkaisiin ja heidän luetunymmärtämiseen tosin joskus horjuu, siksi TaistoToursin käytäntönä on ollut, että opas on aina matkoilla mukana. Oppaat ovat kaiken edellämainitun lisäksi kielitaitoisia. Heiltä taittuvat suomi, ruotsi, englanti ja kansainväliset käsimerkit.

Urheilijat ne laittavat pokaaleita kaappeihin pölyyntymään, minä kerään henkisiä pokaaleja. Jokainen matka on uusi seikkailu ja uusi pysti. Olenkin kerännyt itselleni monta. Voi, kunpa te näkisitte ne. Yhtenä suurena työvoittona (josta oikeastikin pitäisi saada pokaali. Ja ISO) voisi pitää 11 hengen pidennettyä viikonloppua Budapestiin (maaliskuu 2011). Suurten massojen siirtely paikasta toiseen, ja vielä puheväleissä, on haastavaa kenelle tahansa. Matka oli kuitenkin onnistunut ja ohjelma lähes täydellinen. Mukana olleiden nuorten mielestä matkan kohokohta oli historiallisestikin merkittävän ravintolan, McDonald'sin, anti. Tunsin todella onnistuneeni.

Budan ja Pestin yhdistävä ketjusilta

Vaikka asiakkaiden luotto osaamiseeni on järkkymätön, luotanko itse siihen täydellisesti? Kokenutkin ammattilainen voi kohdata hankalia tilanteita. Toistaiseksi tällaiset ovat sattuneet minun kohdalleni vain unissa. Tässä lyhyt versio toissaöisestä unesta:

Olin ystäväni Bennin kanssa hotellimatkalla. Kohde oli vieras, eikä se unessa selvinnyt. Ammattilaisena olin itse hotellissa ensin tarkistamassa, että hotelli vastaa TaistoToursin vaatimaa tasoa. Sain avaimen hotellin vastaanotosta, ja sitten kohti huonetta. Hotelllista olikin tehty ihan minua ärsyyttääkseni varsin sokkeiloinen. Huonenumerointi ei ollut looginen ja hissistäkin valitsin kerroksen ihan summan mutikassa. Väärä kerros. Löysin mielestäni oikean huoneen. Avainta ei siihen tarvinnut käyttää, koska ovi oli jo näppärästi auki minua varten. Jätin keltaisen matkalaukkuni ja talvitakkini huoneeseen, ja lähdin ystävääni vastaan. 

Hankaluutta aiheutti vastaanoton löytäminen uudelleen. Kokolattiamattoiset hotellikäytävät olivat muuttuneet siirtymärinteiksi. Suksia aloin kaivata. Samoin huoneeseen jättämääni takkia. Päätinkin hakea sen takaisin päälleni. Katsoin avaimesta huoneeni numeron, 826. Löysin huoneen uudelleen. Mutta eihän siellä mitään takkia ollut. Eikä laukkua. Olin vienyt tavarani väärään huoneeseen. Mutta mihin?

Ärtyneellä mielellä, ja pettyneenä omaan ammattitaidottomuuteen, lähdin kyselemään laukkuni ja takkini perään. Pysäytin hotellisiivoojan, ja kyselin häneltä, onko tavaroitani näkynyt. Laukusta hän ei tiennyt, mutta takki näytti olevan päälläni. Tottakai. Tämähän on uni. Ilostuneena siitä, että takki oli löydetty, lähdin tallustamaan siirtymärinnettä kohti vastaanottoa. Mieltäni kuitenkin kaihersi vielä matkalaukun sijainti. 

Tässä kohtaa heräsin, eikä uni enää jatkunut. Mietiskelen kuitenkin vielä, mahdoinko löytää keltaisen matkalaukkuni ja tapasinko Bennin vastaanotossa. Toisaalta viime yön unessa pussailin erään tuttuni kanssa. Ei taida unissani olla totuuden häivää.

Loma-ajatuksia

Tänään on loman paras päivä. Hommia kepein mielin, possumunkkeja, perjantai. Kaikki vielä edessä. Mielessä kyllä kävi, mahdanko päästä lomalle ollenkaan. Joka vuosi olen päässyt. Tänäkin kesänä näyttää niin käyvän.

Hengelliseksi ihmiseksi minua ei olla ikinä tituleerattu, mutta muistan kyllä, että siinä isossa kirjassa puhutaan kauniisti kauniista asioista. Etsivä löytää, varsinkin ATK:n ihmeellisestä maailmasta, joten tässä pieni mukaelma kauniista asiasta, joka sopii hyvin tähän päivään:

Loma on pitkämielinen, loma on lempeä. Loma ei karehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile.
Loma ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Loma ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä minun kanssa.
Kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Loma ei koskaan häviä.
Ja niin pysyvät usko, toivo ja loma. Nämä kolme, mutta suurin niistä on loma.

Sokerit suupielissä toivotan itselleni ja muille lomansa aloittaville oikein hyvää kesälomaa!

TaistoToursin historiaa

Ei se niin häjyltä tuntunutkaan. Eka kerta. Bloggarina. Aikaa on kulunut ensimmäisestä postauksesta monta tuntia, ja ihan on rauhallinen olo. Hyvä minä. Ja he-heeei, laskurin mukaan mä en ole ollut ainoa, joka on käynyt tarinaa lukemassa. Hyvä te.

Aion hieman avata teille TaistoToursin historiaa. Historia ei ollut ikinä minun juttu koulussa. Eikä ole sitä vieläkään. Haluan kuitenkin kertoa TaistoToursin ajasta ennen pörssiin listautumista (maaliskuu 2013) ja ajasta ennen tätä blogia.

Nimen TaistoTours on saanut vankilasta karanneen kaksoisveljeni mukaan. Hän ilmaantuu aika ajoin luokseni ja saa aikaan erilaisia tunneryöppyjä. Joskus tunteet ovat itkunsekaista valitusta, mutta yleensä hän hauskuuttaa ystäviäni ja minuakin. Useimmiten hän tulee yllättäen paikalle, juuri kun rentoudumme ystävien kanssa. Matkatoimiston perustamispäivää en tarkkaan muista, mutta perustin sen työpaikallani varatessa lentoja merimiehille. Sanotaan, että syyskuussa 2010. Kyllä, silloin se oli.

TaistoTours oli jo pilkkeenä silmäkulmassani kauan ennen sen syntymää. Sen esihistoriaan kuuluu varsin riemukkaita retkiä mm. Dubliniin, Zürichiin, Prahaan ja Åreen. Näiden matkojen valokuvat ovat jo tuhoutuneet ajan saatossa, ja kuka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään. Vai miten se menikään? Alkuaikojen matkoista mainittakoon myös useita risteilyjä Tukholmaan ja Tallinnaan.

Matkaseura minulla on vaihdellut, mutta suurimmassa osassa matkoja, kumppanina on ollut nyt 11-vuotias jälkikasvuni. Kutsutaan häntä vaikka nimellä Kod. TaistoTours varttui yrityksenä nopeasti teinistä nuoreksi aikuiseksi, kun teimme Kodin kanssa matkan Legolandiin ja Kööpenhaminaan heinäkuussa 2011. Monta oli palikkaa ja ihmistä. Hieno matka. Hieno Tanska.

Öljynporauslautta Legolandissa

Lähtökohtaisesti TaistoTours keskittyy minun viihtymiseen ja viihdyttämiseen. Eikö kaiken pidäkin pyöriä juuri minun navan ympärillä? Tästä syystä useita matkoja on tehty Suomen lappiin. Talvi ja laskettelu ovat ollut lähellä sydäntäni pienestä pitäen. Eikä oheispalvelutkaan ole tuottaneet pettymyksiä. Teinivuosina teimme ystävien kanssa muutamia matkoja Itävallan alpeille, mutta koska silloin ei vielä matkatoimistopalvelut olleet tätä tasoa, ovat ne matkat jääneet. Voi olla, että Keski-Eurooppa tulee vielä myöhemmin ohjelmistoon. Sielläkin on kivat mäet ja luonto. Ja erilaisia oheispalveluja.

Rukariemuja

Matkat maakuntiin ovat tuoneet mukavaa vaihtelua TaistoToursin alkutaipaleen retkitarjontaan. Maakuntamatkailu tulee aina olemaan osa TaistoToursin toimintaa sen yllätyksellisyden ja toisaalta helppouden vuoksi. Näistä matkoista mainittakoon läkähdyttävän kuuma kesäretki Lappeenrantaan ja Saimaan kanavan Mälkiän sululle elokuussa 2012. Silloinkin mukanani oli alati reipas Kod.

Mälkiän sulku Saimaan kanavassa

Kerta se on ensimmäinenkin

Tästä se lähtee. Ura maailmankuuluna bloggaajana. Näen jo itseni punaisella matolla, VIP-vieraana, paparazzien salamavalojen säihkeessä, designmekko vartoloani nuollen. Muistutus itselle: ei kalliita mekkoja vielä tälle varrelle plus kirjoita ensin jotain järkevää ja mieliinpainuvaa.

Aloitetaan sitten. TaistoTours on minun kuvitteellinen matkatoimisto, joka järjestää ihan oikeita matkoja. Itse olen toimiston palveluja vakituisesti käyttävä, mutta kyllä muutama ystäväkin on päässyt mukaan matkoille ja pääsee vastakin. Tarjoan matkanjärjestelypalveluja myös töissä. Firman piikkiin tietenkin. Minun tarkoitukseni ei ole kertoa pelkästään matkoista ja retkistä, vaan elämästäni yleisesti.

Miksi aloitin kirjoittamisen nyt? Pakottava tarve laittaa ajatuksia jonoon ja ehkä samalla saan muutamia palikoita oikeille kohdilleen. Toisaalta myös kesälomani lähenee ja TaistoToursilla on muutamia ihan muhevia virityksiä suunnitteilla omalle ja ystävieni vapaa-ajalle.

Tässä tällainen kevyt aloitus. Toivottavasti intoudun kirjoittamaan paljon ja useasti. Ainakin silloin tällöin. Edes muutamia lauseita. Jos vaikka valokuvia? No tietenkin toivon, että joku myös lukisi tätä.