#roadtriptotuuri

Tästä on puhuttu kauan. Ainakin pääsiäisestä lähtien. Niin, silloin kiirastorstaina tästä puhuttiin. Samana iltana, kun juhlittiin Jeccan synttäreitä. Silloin, kun käytettiin niitä litranvetoisia viinilaseja. Ei ihme, että ideat olivat toteutettamiskelpoisia.

Bennin, Jeccan, Kirstun ja minun loma on samaan aikaan. Kuinka sopivasti. Mikään ei voi mennä vikaan. Tai edes huonosti. Päätimme varata bed and breakfast -majoituksen Alavudelta. Hyväksi todetusta Isoostamäjestä.

Tervetuloa

TaistoToursin elämysmatkan kohde tällä kertaa on siis Veljekset Keskinen. Tuurin kylässä. Nykyisessä Alavuden kunnassa. Kohteen opas on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Alavudella, ja saanut nähdä kyläkaupan laajentumisen navetasta nykykokoiseksi. Paikallistuntemusta löytyy. Aiemmista elämysmatkoista kerron teille myöhemmin.

Retkelle lähdimme tiistaina puolen päivän aikaan. Matka oli niin jännittävä, että kaikki istuivat vain hiljaa auton kyydissä ja ihastelivat maisemia. Moottoriteiden varret yleensä kirvoittavatkin ihastelua ja hurraahuutoja. Nopea kahvi- ja vessatauko pidettiin Iittalan Shellillä. Matkaohjelman mukainen reitti ei ihan toteutunut, mutta muutokset siihen olivat mahdollisia ja jopa suotavia. Pieni maisemareitin muutos, ja näimme Särkänniemen. Myös se tamperelainen teollisuusalue oli mukava piristysruiske. Autoilu sujui rattoisasti, ja opas sai käyttää myös kielitaitoaan Kurun mutkaisella tiellä. Kansainväliset käsimerkit toivat mukavan tunnelman autoon. Toivottavasti myös keskustelukumppani ymmärsi.

Kierrokset kohdillaan

Bed and breakfast -majoitukseen saavuimme iltapäivällä. Majoituimme meille kohdistettuihin huoneisiin, ja kun olimme asettuneet taloksi, kohteen isäntäpari oli loihtinut ruoan matkaajille. Samalla aloitimme myös helteellä niin tärkeän nesteytyksen. Nestetankkaus olikin tarpeen, koska automatkalla se jäi taka-alalle maisemien ja ajamisen vuoksi.

Koko illan kestäneen nesteytyksen jälkeen oli mukava herätä virkistyneenä ja levänneenä uuteen, helteiseen päivään. Runsaan aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Tuuria. Ihastelua ja ihmetystä riitti. Jopa opas nautti vierailusta kuin turisti. Auton tavaratila olikin ääriään myöten täynnä, kun noin seitsemän tunnin ostospyrähdys oli ohi. Saldoksi päivästä jäi mukavia muistoja ja paljon tuikitarpeellisia tuotteita. Säästettiin. Osa porukastamme oli jopa niin onnekasta, että Tuuri-ohjelman hahmot näyttäytyivät heille kaupan käytävillä. Koska oppaan suunnittelema fanitapaaminen ei onnistunutkaan, olin tästä enemmän kuin iloinen.

Onnea etsimässä

Majapaikan ruokailun ja nestetankkauksen jälkeen teimme pienen kävelylenkin Pub Ittellismieheen. Muistutus itselle: pyri hankkimaan sponsorointisopimus heidän kanssaan. Ittellismiehen tiskin takana oli tietenkin alati palvelualtis TJ, ja kylmät juomat tulivat nenämme eteen sujauksessa. Suuresta TJ:n ihailijalaumasta huolimatta. Juomat nautimme terassilla, jonne oli kerääntynyt paikallista nuorisoa viettämään pikkulauantaita.

Automatkamme viimeisenä aamuna päätimme piipahtaa vielä Alavuden kirppiksellä, ja ei ole näköjään kauppaa, josta ei jotain pientä voisi ostaa. Benni, Jecca ja Kirstu halusivat vielä omatoimiretkelle kyläkauppaan. Minä, matkaoppaan ominaisuudessa, annoin siunauksen sille, ja menin itse hemmotteluhetkeen kosmetologille.

Kotimatkalla näimme uudet maisemat, koska TaistoTours suosii eri reittejä. Nyt ajoimme kantatie 66 pitkin. Niitä hienoja maisemia ei varmaan tosin muut nähneet. Jostain syystä matkustajilla oli silmät kiinni ja päät kyläkaupasta ostetuilla tyynyillä. Olikohan se mikrofonin hankinta opastarkoituksiin liikaa?

Matka kiteytettynä