Neljä tähteä koolla - ensimmäinen osa

Niin kuin aiemmin sanoin, neljän tähden illalliset ovat pyörähtäneet käyntiin. Tähdet Benni, Jecca, Lane ja minä, Taisto. Hienoa ryhmää täydentävät Kirstu ja Hassu. Minä siis sain kunnian aloittaa tämän saagan. Aavistuksen verran sain paineita kerättyä itselleni, mutta lähdin taistoon itsetuntoa uhkuen. Eräs ystäväni sanoi, että minä niin häviän tämän ottelun. Onnekseni päätimme olla pisteyttämättä ruokia ja tunnelmia. Toisaalta, joka tapauksessa, varma neljäs sija.

Aloitimme illan kuohuvalla. Vaikka en ole hyvä kokki, tiedän kyllä viineistä. Illan teemana olikin viinimaistiaiset. Kuohuva alkumalja oli mukana tässä kimarassa. Kuohuviini oli laatua Luxenburgista. Se oli toinen tieto, mitä google minulle tästä tuotteista kertoi. Ensimmäinen tieto kertoi tuotteen olevan myynnissä Tallinnan viinakauppahenkisissä retkikohteissa. Maljaa nauttien, vieraat kiersivät kotini idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Eivät maininneet imuroimattomuudestani. Kylpyläosastolla mieleemme juolahti, että ensi kaudella järjestämme neljän tähden saunaillat. Ilman Hassua ja Kirstua.

Illan kattaus

Viinikimaran toisena maistelimme saksalaista, Moselin viinialueen valkoviiniä. Riesling-rypäleiden myöhäisemmästä sadosta oli viini väsätty. Tämä oli kuin linnunmaitoa. Tätä joi oikein mielellään. Onneksi olin jättänyt viinimaisteluun oleellisesti kuuluvat sylkykupit pois kattauksesta. Sarjan viimeisenä maistelimme amerikkalaista punaviiniä. Merlottia. Hyvää oli sekin, mutta valkoviinin täyteläisen ja pyöreän maun jälkeen, punaviini oli varsin pliisu. Kyllä se pullo tyhjäksi silti saatiin.

Sitten se ruoka. Menin sieltä, missä aita on matalin tai missä sitä ei ole lainkaan. Tein tacopiirakan ja salaattia. Piirakassa tietenkin jauhelihaa (herkkuraaka-aine) ja salaatissa hieno sekoitus salaattiaineita plus fetaa. Juomana bulkkipunkkua. Laatua Etelä-Afrikasta. Viimeisen päälle. Uskon suoriutuneeni tehtävästä välttävin arvosanoin, koska lähes kaikki ruoka tuli syötyä eikä kukaan antanut ylen.

Jauhelihasta pilkottaa tomaatti

Jälkiruoaksi Pirkka-lehti ehdotti mansikkasmoothiejälkkäriä. Sitä tein. Siinä oli mansikoita. Tietenkin mansikat olivat liian jäiset, blenderi meni jumiin ja kuuden hengen annoksesta tuli noin kymmenen hengen. Olenkin siis saanut nauttia smoothieta vielä tänäänkin. Monta kertaa. Digestivekeksimurujen päälle lorautettiin smoothie ja vielä vähän koristeita. Avot. Komiaa ja hyvää. Ei täydellistä, mutta todella kelpoa. Aterian päätti kahvi ja avec. Ihan hyvä setti kaikkineen, eikö?

Tässä vielä pieni kuvakimara illasta: emäntä ennen suurta koitosta, salaatti, lisukkeet ja tietenkin ihanat naiset.

Neljän tähden illallinen - osa 1