Kertaus on opintojen äiti

Joskus pitää kerrata, että osaa homman. Monia vuosia kipparinakin seilanneet joutuvat koulun penkille ja simulaattoriin. Testaavat, kuinka kotivesien väylät ja karikot ovat hallinnassa. Jos ammattilaiset joutuvat kertaamaan, miksei myös amatöörit? Eikö ole vähintäänkin loogista, että risteilyasiakkaat käyvät aika-ajoin simulaatiossa?

Minä olen reipas risteilijä. Useamman kerran vuodessa TaistoTours järjestää matkan Tukholmaan ja Tallinnaan. Silloin tällöin käyn myös kilpailevien matkatoimistojen tarjoamilla retkillä. Uuden uutukainen laivayhtiön kanta-asiakaskortti kolahti postilaatikkoon tällä viikolla. Uuden kortin saanti voisi vaatia myös käyntiä simulaattorissa. Onko nyt sen aika? Se varmasti menisi kutakuinkin näin:

"Aurinkoinen iltapäivä. Ihanaa lähteä tyttöjen kanssa vähän tuulettumaan! Työviikkokin tuntui jotenkin raskaalta. Palaverit ottavat veronsa. Meillä on taas meidän oma tiimi kasassa. Tästä tulee mahtava risteily!

Parkkeeraamme auton terminaalin alle. Sieltä on lyhyt matka hakemaan liput ja laivaan. Haemme liput ja suuntaamme hyttiin. Joku on jo koetellut voimiaan hytin oveen. Avain varmaan hukkunut raukalla. Hyttimme on siisti ja toivottaa meidät tervetulleeksi. Tästä tulee loistava reissu!

Ensimmäiseksi haemme kaupasta vähän herkkuja; karkkia, sipsiä, limua ja vissyä. Niitä on mukava mutustella, kun käväisee hytissä. Nälkä alkaa jo ilmoittaa olostaan. Laivalla on niin kätevää, kun kaikki on saman katon alla. Eikun syömään! Pieni odottelu ennen pöytään ohjausta ei haittaa. Ruoka tulee pöytään nopeasti ja se on täydellistä. Taas kerran. Jälkiruokadrinkki kruunaa kokonaisuuden. Lämmin tunne ottaa vallan. Tämähän on huikea matka!

Tässä välissä päätämme mennä hyttiin laittamaan tanssikengät jalkaan ja lilat luomiin. Tunnelma keskuudessamme on jo korkealla. Olemmehan tulleet laivalle pitämään hauskaa! Tanssiravintolassa on jo paljon ihmisiä, kun saavumme sinne. Mahdammeko löytää vapaan pöydän? Otamme baarista juomat ja löydämme kuin löydämmekin pöydän seurueellemme. Siemailemme juomiamme ja katselemme ihmisiä. Ihana nähdä uusia kasvoja, ja on mukava huomata, että minä en ole ravintolan vanhin. Enkä painavin. Tämä on kertakaikkisen hieno risteily!

Orkesteri alkaa soittamaan. Kyseessä on jonkinlainen bilebändi, joten suunta kohti tanssilattiaa ja jalalla koreasti. Ei siinä kovin kauan tarvitse tyttöporukassa tanssia, kun jo kaksilahkeiset huomaavat meidän hiotut kuviot. Sen verran olemme viehkoa porukkaa, että meille tarjotaan kuohuviiniä. Olisiko tämä paras risteily ikinä?

Koko ilta kuluu mukavasti tanssien ja nauttien. Käymme orkesterin tauolla diskossa, mutta livemusiikki vetää meidät takaisin. Huomaamme, että yksi meidän porukasta tanssii jo varsin intiimisti erään miehen kanssa. Ei se toki meidän muiden iloa haittaa. Mukavaa, että kaikilla on mukavaa! 

Ilta jatkuu tanssien ja nauraen. Valomerkin aikaan suuntaamme hisseille ja hyttiin. Hissiaulassa joku humalainen vanha mies yrittää vääntää meille vitsiä. Ei enää uppoa. Emmekä myöskään tarvitse saattajaa hyttiin. Tässä vaiheessa intiimin tanssin pimeään nurkkaan nokittanut tiimiläinen palaa vahvuuteemme, ja menemme porukalla kikattaen hyttiin nukkumaan. Ikimuistoisin laivamatka varmasti!

Aamiainen seisovasta pöydästä. Kelpaa aina. Viereisessä pöydässä istuu pariskunta, joka antoi kaikkensa edellisenä iltana tanssilattialla. Hekin ovat nälkäisiä."

Olen nyt hieman ihmeissäni. Kävinkö risteilyllä? Vai näinkö ilta etenisi pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa hotelli- ja ravintolakompleksissa, jota simulaattoriksikin kutsutaan? Mene ja tiedä.