TaistoTours presents: Juhlavuoden päämatka

Viime vuosi oli juhlavuosi. Oli kaikenlaista. Muun muassa se pörssiytyminen ja tietenkin pyöreiden täyttäminen. Aivan. 26 vuotta. Vajaa kymmenen vuotta sitten päätin, että kun seuraava pyöreä vuosi tulee, lähden Amerikkaan.

Olin lukioaikana kielikurssilla Scrantonissa, Pennsylvaniassa. Pieni pala sydäntä sinne jäi. Pienen kulman tähtilippu minuun jätti. Uudelleen sinne olisi siis päästävä. Kerrankin olin kaukaa viisas, ja avasin matkatilin. Ihan oikeaan pankkiin. Tunnollisesti laitoin sinne rahaa kuukausittain, ja kun TaistoToursin lasku juhlamatkasta tuli, sain sen maksettua. Hyvä minä.

Liehuu se

Alunperin ajatuksenani oli lähteä San Franciscoon. Länsirannikolla en ollut käynyt. Jossain kohtaa reippauttani tosin huomasin, että enemmän olisi pitänyt kerätä. Rahaa tilille. Toisaalta, koska minä päätän, kohde vain muuttui. Se siirtyi itärannikolle ja New Yorkiin. Kaupunkiin, joka ei koskaan nuku. Tein hyvän päätöksen. Taas kerran.

Seuramatka New Yorkiin sijoittui syntymäpäiväni ympärille syyskuuhun. Mukana matkalla olivat jälkikasvuni Kod, ruåtsinserkut C ja E sekä melkein eläkeläiset S ja N-E. Nyt puhutaan siis kunnon porukasta. Ei mistään pariskuntahifistelystä romanttisesti Brooklyn Bridgellä. Kaikki tai ei mitään. Lihaa ja makkaraa. Ja vielä juustoakin. Kaikki piti siis nähdä. Plus vielä vähän jotain extraa. TaistoTours joutui oikeasti töihin.

Liikenteen ohjausta

TaistoTours lunasti taas paikkansa. Teki mitä pyydettiin. Vaikka jäihän Manhattanille vielä paljon nähtävää, mutta jos ei koskaan enää mene New Yorkiin, voi sanoa käyneensä, nähneensä ja kokeneensa. Kohokohtina mainittakoon päivällinen Rockefeller Centerissä ja maisemien katselu Top of the Rockissa, Empire State Building ilta-aikaan, Times Square ihmismassoineen, Staten Island Ferry, Statue of Liberty sekä Manhattan skyline, USS Intrepid lentokoneineen ja historian lehtien havinoineen, Central Park rottineen (iso yäk), Starbuck's kahvilat ja tietenkin McDonald's ruokalat. Samoin kuin henkkamaukat, Big Mac on myös koettava. Aina ja joka kohteessa.

Rockefeller Center

Times Square

TaistoToursin varaama hotelli oli taas nappivalinta. Sijainti kerrassan loistava, Koreatown. Kun lähti kävelemään vasemmalle vastaan tuli Broadway, ja kun päätti hullutella ja lähteä oikealle, edessä oli 5th Avenue. Meidän huoneen ikkunasta näkyi naapuritalo nimeltään Empire State Building. Vieläkin ihan naurattaa, kuinka hyvä paikka tuo olikaan. Hotelli oli pieni ja siisti. Palvelu pelasi. Vain kaksi postikorttia on jäänyt vastaanottoon makaamaan, koska ne eivät ole vielä tulleet perille. Kaikki muut 30 korttia ovat.

Suurta 26-vuotispäivää juhlimme aamusta lähtien. Oli sampanjaa ja ison omenan kokoinen muffinssi. Ei oltu muffinssissa voita säästelty. Kyllä sillä jaksoikin sitten tallustella kohti Central Parkia. Aurinkoinen ja syksyisen lämmin keli siivitti juhlapäivää mukavasti. Puistosta näimme vain osan. Iso oli sekin. Isompi kuin oma piha. John Lennonia kävimme muistelemassa Strawberry Fieldillä.

Imagine

Dakota building

Juhlaillallisen virkaa toimitti take away -salaatti. Näppärää. Pieneksi pilkkoivat. Iltaa vietettiin juhlallisesti broadwaymusikaalin merkeissä. Newsies oli kappaleen nimi. Oikein olivat hyviä laulamaan ja tanssimaan. Tykkäsin. Tommy Bracco voisi tulla ihan koska vain tanssittamaan minua. Ollaan samantasoisia tanssijoita. Suunnilleen. Hieno oli syntymäpäivä. Uusiksi voisin ottaa.

Manhattan iltavalaistuksessa

Vaikka meidän matka New Yorkiin ei ollut kuin jakso Sinkkuelämää-sarjasta, ei se sille paljon hävinnyt. Ei tosin juotu trendikkäästi cosmopolitaneita eikä osteltu Manolo Blahnikin kenkiä. Vettä kyllä meni ja useammat Niket ostettiin. Minulla mukaan lähti myös Carlos Santanat. Mies, kitara ja nykyään myös saappaat.

Suureksi hämmästyksekseni Victoria's Secret oli ihana kauppa. Miehet varmaan ottavat kaupan omakseen ilman suurempia kyselyitä, mutta tällaiselle viittä vaille timmissä kunnossa olevalle, se ei ollut itsestäänselvyys. Mutta voi kuinka loistavia tuotteita sieltä löytyikään. Minulle, minulle ja vähän jotain pientä vielä itselle. Ai niin, Benni sai sieltä tuliaiset. Kun seuraavan kerran menen Amerikkaan, vien sinne vielä enemmän rahaa. Niin kuin Kod sanoi: "Mamma, sehän on vähän niinkuin meidän lähikauppa." Sitä oli Herald Squaren VS. Kulman takana meidän hotellista. Meidän Siwa.

Tästä matkasta voisi kertoa vaikka kuinka paljon, mutta koska kuvat kertovat vähintään tuhat sanaa kappaleelta, kuulemma, laitan omaksi ja toivottavasti lukijoidenkin iloksi vielä muutaman valokuvan matkalta.